WACH NUO/ALO-koe
Metsästyskoe, nuorten/aloittelevien luokka.
NUO-luokkaan saavat osallistua vähintään 9 kk ja enintään 24 kk vanhat koirat. Alokasluokan (ALO) kokeeseen saavat osallistua yli 24 kk vanhat koirat, jotka eivät ole saavuttaneet nuorten-, tai alokasluokan kokeessa 1. tai 2. palkintosijaa ja täyttävät Kennelliiton rekisteröinti-, tunnistusmerkintä- ja rokotusvaatimukset. Palkintosijoja on kolme.
Arvosteluosioita on yhdeksän ja niiden järjestys voi hieman vaihdella riippuen koeolosuhteista. Arvosteluosiot ovat:
1.–4. Jäniksen seuraaminen
1. Vainu
2. Haukku
3. Jäljestämishalukkuus
4. Jäljestämisvarmuus
5. Metsätyö
6. Vesityö
7. Reagoiminen laukauksiin
8. Nouto
9. Yhteistoiminta ja tottelevaisuus
Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla ja palkintotuomareiden esittelyllä. Ylituomari on paikalla tietylle päivälle anotuissa kokeissa. Ns. pitkissä kokeissa eli kokeissa, jotka on anottu koko koekaudelle, ennalta sovittu ylituomari voi ohjeistaa vastaavan koetuomarin pitämään puhuttelun. Siinä kerrotaan tulevan kokeen kulku ja käydään läpi yleiset ohjeet. Puhuttelussa mainitaan esimerkiksi osioiden arvostelujärjestyksen muutoksista tai muista seikoista, jotka voivat vaikuttaa koesuoritukseen.
Puhuttelun jälkeen arvotaan lähtönumerot 1-8. Koiranohjaajille jaetaan numerolla varustetut huomioliivit. Mikäli osallistujia on yli 4, jakaudutaan kahteen ryhmään. Ryhmässä on vähintään kaksi tuomaria ja yleensä maasto-opas. Kaikilta kokeeseen osallistuvilta koirilta tarkistetaan sirunumerot ja rokotustodistukset. Koiraa ja ohjaajaa tarkkaillaan tuomarien toimesta koko päivän, jonka perusteella saadaan arvio yhteistyöstä koiran ja ohjaajan välillä.
Jänisosuuteen siirrytään tarvittaessa autoilla tuomareiden ja maasto-oppaan perässä. Koealueet on tarkistettu etukäteen ja todettu niiden sisältävän riittävästi riistaa. Nämä ovat yleensä laajoja peltoalueita, joissa voi olla pieniä metsälöitä/saarekkeita piilopaikoiksi rusakoille.
Tuomareista, maasto-oppaasta, apujoukoista ja niistä koirakoista, jotka eivät ole arvosteluvuorossa muodostetaan ajoketju. Aiemmin arvotun numerojärjestyksen mukaisesti kaksi ensimmäistä koirakkoa jäävät kulkemaan ajoketjun taakse. Näin pyritään estämään, ettei koetta suorittava koira havaitse jänistä. Ajoketju lähtee kehotuksesta liikkeelle ja ajaa osoitetun alueen pitäen ääntä tavoitteenaan saada rusakko liikkeelle. Ketju kulkee tasavälein ja pyrkii etenemään suurin piirtein samaa vauhtia. Kun joku ajoketjusta havaitsee rusakon, huutaa hän kuuluvasti ’jänis’, jolloin ajoketju pysähtyy. Rusakon havainnut henkilö osoittaa tuomarille rusakon makuupaikan ja suunnan, mihin se lähti. Koiranohjaaja luovuttaa seurantalaitteen tuomareille ja siinä tulee olla valmiina näkymä koiran paikannuksesta ja riittävän tiheä paikannusväli. Tuomari osoittaa ohjaajalle rusakon makuun ja mikäli koira ei saanut rusakosta näköhavaintoa, voidaan se lähettää jäljelle. Ohjaaja saa ohjata koiraa muutaman metrin esimerkiksi kaulan alle käännetyllä hihnalla, josta koira on helppo päästää irti, kun huomataan sen olevan jäljellä. Tuomariryhmä alkaa arvostella koiran suoritusta. Arviointi kohteena ovat:
Vainu
Haukku
Jäljestämishalukkuus
jäljestämisvarmuus
Arviointi päättyy, kun koira palaa ohjaajan luo ja on kytkettynä. Näin jatketaan, kunnes kaikki osallistuvat koirakot ryhmästä ovat suorittaneet jänisosion. Joskus mukana on huonoa tuuria eikä kaikille löydy rusakoita. Ylituomari päättää, milloin jänisosuus lopetetaan. Tässä tilanteessa kokeesta ei voi saada hyväksyttyä tulosta.
Seuraava osio kokeessa on metsätyö. Se on yleensä haastava ja henkisesti raskas koirille, koska tässä vaiheessa ne ovat jo väsyneitä aamupäivän jänisosuuden jäljiltä. Metsätyössä koiranohjaajalle osoitetaan tiheähkö metsäalue, jossa koira päästetään vapaaksi. Koiranohjaaja ja tuomarit jäävät paikoilleen. Koiran on itsenäisesti ja laajasti haettava annettu alue läpi riittävin hakulenkein. Koiran liiallinen ohjaaminen ja kehottaminen vähentää pisteitä. Osuus on kestoltaan vähintään 10 minuuttia ja siinä arvioidaan koiran hakuhalukkuutta, hakulaajuutta sekä -tehokkuutta.
Kokeen seuraava osio vesityö suoritetaan vesialueella, josta koiran on helppo mennä veteen. Koiran tulee mennä käskystä tai itsenäisesti veteen ja uida muutama metri, jolloin suoritus on hyväksytty. Uppoavien tai kelluvien esineiden heitto veteen on sallittua, mutta se vähentää pisteitä.
Reagointi laukauksiin -osiossa arvioidaan metsästyskoiralle tärkeää ominaisuutta. Koira päästetään irti ja sen ollessa n. 20–30 m etäisyydellä ammutaan ensimmäinen laukaus. Tässä tarkkaillaan koiran reaktiota ja mikäli koira ei osoita pelkoa, ammutaan toinen laukaus. Koiran tulisi innostua tai olla välinpitämätön laukauksesta.
Nouto-osiossa testataan koiran nouto-ominaisuutta. Tuomari vetää avoimeen maastoon kylmällä linnulla noin 80 m mittaisen jäljen ja piiloutuu tarkkailemaan suoritusta. Koira ei saa nähdä linnun asettamista maastoon. Tuomari osoittaa jäljen koiranohjaajalle, joka voi ohjata koiraa hihnassa tai liinassa ensimmäiset 20 m ja päästää sen jälkeen koiran vapaaksi jäljelle. Koiraa voidaan kannustaa nostamaan riista ja tuomaan sen ohjaajalle tai ohjaajan läheisyyteen. Arvosteluna hyväksytty tai hylätty. Hylätty suoritus ei vaikuta palkintosijaan. Riistan vahingoittaminen merkitään pöytäkirjaan.
Koiran käyttäytymistä arvioidaan koko päivän ajan ja sen perusteella muodostetaan pisteet viimeiseen arvostelukohtaan, yhteistoimintaan ja tottelevaisuuteen. Koiran levottomuudesta, hankaluudesta kytkeä, vihaisuudesta muita koiria kohtaan, liiallisesta ääntelystä tai liiallisesta kiinnostuksesta muita koiria kohtaan vähennetään pisteitä.
Koeosiot voidaan purkaa ja käydä läpi heti koeosioiden suorituksen jälkeen tai vasta kokeen päätyttyä. Pisteytys kerrotaan tulosten julkaisun yhteydessä.
Koe päättyy tulosten julkistamiseen ja suoritusten palkitsemiseen.